Ajatuksia vanhoillislestadiolaisuudesta irtautuvalle

Jäikö teini-ikäsi elämättä? Älä huoli! Koskaan ei ole liian myöhäistä saada kunnon teiniangstia. Vaikka olisit 30-vuotias, voit mennä, ostaa mustaa kynsilakkaa, kuunnella roccia, tanssia itsesi tainnoksiin. (Vaikka jotkut sanoisivat, että "se on menny ihan sekaisin".)

Voit myös örveltää viinan kanssa (mutta ota mukaan kaveri, joka tarvittaessa saattaa sinut kotiin, turvallisesti sänkyyn), jos tahdot. Kokeile rauhassa, katsele, maistele maailmaa. Sinulla ei ole mitään kiirettä. Jos et haluakaan kokeilla mitään noin rajua, se on OK. Kaikki on OK.

Jos olet sisimmässäsi runotyttö, herkkä ja taiteita rakastava, tai jos viihdyt klassisen musiikin konsertissa tai oopperassa, sekin käy, rakas ystäväni. Jos tahdot sivistyneesti hiukan maistaa elämän viiniä ja katsella sivusta, olet oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Sinä olet Sinä. Sinä päätät. Kukaan muu ei voi tulla sanomaan sinulle miten sinun pitäisi elää. Tai no, tietenkin voi, ja kun lähdet lestadiolaisuudesta, varmasti niin tulee tapahtumaankin. Tulet kohtaamaan ihmisiä, jotka yrittävät pelotella ja manipuloida sinua takaisin.

Älä huoli! Tähänkin on apua löydettävissä. On vertaistukiverkostoa. Löydät helposti kaltaistasi seuraa esim. Hakomajassa tai facebookin entisten lestadiolaisten ryhmissä. Sielläkin on hyvin erilaista porukkaa, laidasta laitaan, todennäköisesti jotkut vieroksuttavat sinua, mutta erittäin todennäköisesti tapaat heitä, joiden kanssa sinulla synkkaa heti. Tunnet tavanneesi kuin sisaresi tai veljesi, parhaassa tapauksessa ehkä jopa sielunystäviä.

Voit kokea yksinäisyyttä myös siellä, hurjaa ja musertavaa yksinäisyyttä. Silloin kannattaa lähteä jotakin kautta purkamaan tuota tunnetta. Kannattaa mennä terapiaan! Usko minua, vanhaa terapian vastustajaa ja erilaisia terapioita laidasta laitaan kolunnutta, sieltä löytyy varmasti sinullekin se sopiva. Ja tässäkään kukaan ei voi sinun puolestasi tulla sanomaan, mikä on oikein ja mikä väärin. Sinä päätät.

Sinä päätät.

Jos löydät uuden hengellisen kodin muualta, kirkosta tai muista uskontokunnista, sekin on Sinun valinta, ja sinulle juuri oikea sillä hetkellä. Tai jos olet löytämättä. Ei tarvitse uskoa mihinkään viettääkseen hyvän elämän.

Sinä olet tärkeä.
Sinä olet Rakas, jollekin jossakin.

Edessäsi on Uusi Tie, joka ei aina ole helppo, niin kuin se ei lie missään ole. Mutta se on Sinun Tiesi, ja parhaimmillaan se on Valon ja Rakkauden tie. Hyvää matkaa, Ihminen.

(Ja jos päätätkin palata takaisin, olkoon se parhaaksesi myös.)