Ihailen isääni
Haa, sain tänään itseni kiinni
tällaisen asian kirkkaasta tiedostamisesta. Kiitos erään ystäväni,
joka sen minulle suoraan sanoi. Ihminen, joka näki minut tässä
kohtaa hyvin. Jotkut ihmiset ovat yrittäneet vihjailla minulle, että
isäni olisi käyttänyt minua seksuaalisesti hyväksi. Ei pidä
paikkaansa. Isäni kyllä ihailee kauneutta naisissa, mutta mikään
pedofiili hän ei ole. Onko kauneuden ihaileminen rikos? No,
lestadiolaisuudessa se tuntuu olevan, koska naiset eivät saa
kaunistautua, vaikka haluaisivatkin. Ja kyllä, tiedän, että osa
teistä (lukijoistakaan, tiedän, että lukijoiden joukossa on
lestadiolaisiakin naisia) ei halua. Minä haluan, mutta se siitä
sitten. Olenhan tuosta jo paljon kirjoittanut.
Isässä ihailen ihan sitäkin vain,
että hän niin nopeaa oppi venäjän kielen. Isä oli minulla hyvä
esimerkki siitä, että vielä aikuisena voi valita toisin ja muuttaa
(ura)suuntaa. Nyt kun olen työtön kulttuuriantropologi, pohdin
vakavissani kielten opiskelua, jotta työnsaantimahdollisuuteni
kasvaisivat. Venäjästä ja espanjasta minulla on kiitettävät
alkeet. Hmm.
Isä valmistui yliopistosta aikuisena.
Kun minulla oli ylioppilasjuhlat, isä valmistui maisteriksi venäjän
kielestä. Jyväksylässä ja Helsingissä asuessani varsinkin
tapasin paljon lestadiolaisporukkaa, jotka tunsivat isän ja
kehuskelivat häntä. Kerran kun menin seuroihin Helsingin ry:lle ja
oven avasin, niin eiköhän puhuja just maininnut isäni siellä ja
heidän lähetysmatkansa Venäjälle, tippa linssissä siellä isää
kehui. Isä itse osasi suhtautua huumorilla asioihin. Meillä oli
samantyyppinen huumorintaju joskus.
Kun aloin opiskella yliopistossa, isä
sanoi ironiaa viljellen siitäkin, että "anteron polokemista"
menen opiskelemaan (antropologia -> isäni toinen nimi on Antero).
No, ironisoin itsekin yliopistoa (liekö kotoa opittu) niin nauroin
sille itsekin osittain. Mutta isähän osui oikeaan. Olen kaikista
tärkeimpinä pitämistään arvoista itse luopunut. Sehän on usein
elämänkulku. Ei lapsen tarvitse lammasmaisesti seurata vanhempiaan
"opissa, elämässä ja uskossa". Opiskeluaikoina aina kun
näin isää meillä oli tosi hyviä tiedeväittelyjä ja
keskusteluja. Joskus kannoin hänelle kirjoja, esim. Pikku Prinssiin
tutustutin (muistaakseni!). Lopulta kun olin vaihtarina Jenkeissä,
isäni lähetti minulle Pikku Prinssin ranskaksi. Ihan vain siksi,
koska meistä molemmista ranska on kaunis kieli, kuin musiikkia (tai
ainakin itsestäni se on). Itse en sitä osaa, mutta isä taitaa
osata sitäkin. Sillä on ihme kielipää. Tuntuu että se oppii
kieliä tuosta vain, itse hädin tuskin englantia osaan.
Muistolause: Ei lapsen tarvitse
lammasmaisesti seurata vanhempiaan "opissa, elämässä ja
uskossa".
Omistan tämän kappaleen vanhempieni rakkaustarinalle, isältäni olen kuullut siitä niin paljon kaunista. Isä on myös opettanut minulle, että oman kumppanin halaaminen ja suukottelu on hyvä asia. Minusta oli ihanaa lapsena katsoa, kun isä halasi äitiä ja sanoi häntä rakkaakseen meidän lasten kuullen. Olen ottanut siitä mallia omaan elämääni. Olen aina halunnut sanoa kumppaneilleni, että rakastan heitä, vaikka en olisi edes ollut varma siitä. Kaikille olen kyllä sanonut aina senkin, että en ole siitä varma. Rakkaus ei ole omistamista. Rakkaus on vapautta, rakkaus on kunnioitusta.
Äidille ja isälle tämä siis: http://www.youtube.com/watch?v=Xw2pMPaK1ug
He ovat kohdanneet paljon kuolemaa yhdessä, monien lasten kuoleman. Myös minä olen omalta osaltani tuottanut heille (haluamattani) painostavaa julkisuutta. Olen pahoillani turhasta kärsimyksestä, mutta samalla en mitään muuttaisi. Minulla on oma tieni. Mutta, minä rakastan teitä. Rakastan. Niin kauan kuin täällä elän, minä muistan teidät hyvässä (ja pahassakin), ja rakastan.
He ovat kohdanneet paljon kuolemaa yhdessä, monien lasten kuoleman. Myös minä olen omalta osaltani tuottanut heille (haluamattani) painostavaa julkisuutta. Olen pahoillani turhasta kärsimyksestä, mutta samalla en mitään muuttaisi. Minulla on oma tieni. Mutta, minä rakastan teitä. Rakastan. Niin kauan kuin täällä elän, minä muistan teidät hyvässä (ja pahassakin), ja rakastan.
Tervehdys Aija!
VastaaPoistaLueskelin blogisi läpi ja se on suorasukaisen kaunista/karua kuvausta elämästäsi ja kokemuksistasi. Tykkään tavastasi kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä ja rehellisyydestäsi, että olet vain oma itsesi ja juuri tällaisena tänään :)
T:Topi
Kiitos Topi! :)
VastaaPoista