perjantai 7. helmikuuta 2014

Mirkka Rekolan muistolle

Ihana, ihana. Vanha haastattelu radiossa juuri edesmenneestä monipuolisesta kirjoittajasta. Ihailen, ihana vanha nainen. Viisas. Lämmin. Lempeä. Kaunis sielu.

Kirjoitan kirjaa itse juuri nyt. Valon lapsi "suomeksi", ja hiukan erilaisena. Katsotaan, millaisena se syntyy. Tällä kertaa teen huolellista ja hidasta työtä. Jos löydän kirjalle kustantajan, se tulee perinteistä kautta. Jos en, teen sen jälleen omakustanteena. Tärkeintä on, että saan kirjoittaa omalla äänelläni, pienentämättä tai suurentamatta. Tai ehkä kirjoitan jotain aivan uutta. Valon lapsi on proosana tässä blogissa, ainakin osittain.

Aihe on tulenarka. Se voi olla liian kova pala joillekin kustantajille. Tai epäkiinnostava. Tai kirjoittaja ei yllä heidän tasolleen, tai julkaisumaailmaansa. Se ei estä minua kirjoittamasta, enää.

Kuva: Helsinginuutiset.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti