Tänään minä kaipaan kesää. Valoisia kesäöitä ja loistavia auringonnousuja. Kesäsateen ropinaa, lämpöä. Ole lämmin, tuleva kesä!
Matkalla muistamiseen ja unohdukseen. Tunteiden arkeologiaa, öisiä säpsähtelyjä, mustaa kahvia. Haparoivia askeleita ystävyyden ja luottamuksen poluilla.
torstai 6. helmikuuta 2014
Kaipaan aurinkoa ja kesää
Ristiriitaisia tunteita. Viha on mahtava voimavara, kun pitää puolustaa omia rajoja. Äärimmilleen vietynä se on tuhoavaa (väkivalta, sodat jne.). Sanat voivat myös satuttaa ja viiltää. Kyllähän sitä haluaisi sanoa kauniita sanoja. Inhorealismista romantiikkaan on pitkä matka.
Tänään minä kaipaan kesää. Valoisia kesäöitä ja loistavia auringonnousuja. Kesäsateen ropinaa, lämpöä. Ole lämmin, tuleva kesä!
Tänään minä kaipaan kesää. Valoisia kesäöitä ja loistavia auringonnousuja. Kesäsateen ropinaa, lämpöä. Ole lämmin, tuleva kesä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti