keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Haluatko elvyttää luovuuttasi?

Siihen ei muuten tarvita kalliita kursseja. Toki sellaisenkin voi valita, jos tahtoo. Tarvitaan vain sopivassa määrin tahtoa ja leikkitovereita, jotka kannustavat ja rohkaisevat, jotka näkevät sinut. Saatat ajatella kuten minä joskus, että se on se naapurin Helena tai kylillä asuva Tiina, joka todella on luova ja osaa, muut sen kun räpistelee perässä.

Mutta, salaisuus piilee siinä, että kuka tahansa, joka tahtoo ja uskaltaa, voi saada aikaiseksi mitä haluaa. Uskon tuohon vilpittömästi nykyään. Usein olen kuullut sanottavan, että lahjakkuus on uudelleen yrittämistä ja tekemistä silloin, kun kokee epäonnistuneensa. Tästä kirjoittaa Cameron:


Tässä kirjassa on paljon hyvää juttua esimerkiksi sisäisestä kriitikosta (jonka usein synnyttää varhaislapsuutemme auktoriteettihahmot). On myrkyllisistä leikkitovereista, jotka tahtovat torpedoida hienot ideasi heti alkuun. Siinä annetaan käytännön vinkkejä välttää kaltaisiaan.

Joissakin asioissa Cameron ei mielestäni mene kovin syvälle, mutta kokonaisuus toimii. Vihan kohdalla hän ei mene ytimeen, mutta monelle varmaan riittää se, mitä hän kirjassa nostaa esiin. Itselleni riitti pitkälle. Ehkä kaikilla ei olekaan sellaista vihakaivoa kuin itselläni, siksi tämä  Cameronin lahja maailmalle on erittäin toimiva paketti. Vihasta:

Sain Cameronin avulla pro gradu -työni tehtyä loppuun saakka. Tosin siinä auttoi eräs scrummaster myös. Käytimme scrumia soveltavasti ja luovasti Cameronin rinnalla, vaikka se onkin projektinhallinnan viitekehys, jota käytetään ketterässä ohjelmistokehityksessä. En tiedä, mitä tuo "ketterä" tässä tarkallaeen ottaen tarkoittaa, mutta pidän sanasta. :-)

Useita vuosia olen kirjoittanut tuhansia sivuja, kiitos Cameronin. Aamusivut ovat hänen ehkä tärkein työkalu ns. taiteilijatreffien lisäksi. Kirjoita joka aamu tajunnanvirtaa muutama sivu. Älä mieti, mitä kirjoitat, annat vain virrata. Kenellekään sinun ei tarvitse aamusivujasi näyttää tai selitellä. Olen saanut tästä paljon apua myös tieteelliseen kirjoittamiseen. Kehtaan kertoa, että viimeisen vuoden aikana sain jatkuvasti luovuutta(kin) vaativista kirjallisista töistä kiitettäviä, usein täydet pisteet. Sisäinen kriitikkoni yritti jossain välissä sanoa, että tentaattorit säälivät minua. Aika riman alittava tölväisy sisäiseltä kriitikoltani- ;-)

Taiteilijatreffit ovat sinun ja sisäisen taiteilijasi omaa aikaa. Kirjassa neuvotaan varaamaan tunti jokaiselta viikolta tähän. Tämä on mennyt itselläni niin selkäytimeen, että vietän tällaista laatuaikaa itseni kanssa päivittäin. Tosin elämäntilanteeni sallii sen myös auliisti.

Luovuus ja taiteellinen työskentely, oli se mitä tahansa maalaustaiteesta musiikkiin, ei ole kenenkään yksinoikeus. Et tarvitse auktoriteettia sanomaan, että olet hyvä, voidaksesi riemuita ja nauttia sisäisestä matkastasi. On totta, että kriitikot ja eri alojen tuottajat suosivat tietynlaisia muotoja, mutta se ei estä sinua tekemästä omaa, aloittamasta muovaamaan - vaikka kömpelöin käsin, jos sinusta siltä tuntuu.

Minulla on kaapissa möykky savea. Sain sen ystävän poikakaverilta syksyllä. Katselin hänen taidokkaita eläinveistoksia, naturalistista karhun muotoa, ja ihailin. Hän sitten antoi minulle möykyn savea ja jonain päivänä minä työnnän käteni siihen ja teen kömpelön ensisavityöni. Panen siitä vaikka kuvan tänne sitten, jos uskallan. Jonain päivänä kokeilen myös vedic art -tyyppistä maalausta. Minulla on tunne, että se on minulle omin maalaamisen laji. Näen jo mielessäni omat työni. :-) Cameron sanoo, että käsikirjoituksesi tai taideteoksesi on jo olemassa. Helppo uskoa tämä tässä kohdassa. Ja toisaalta työstän värin, muodon ja sommittelun rakkautta valokuvaamalla. Minun ei tarvitse siinäkään olla mikään (valmis) mestari, pääasia, että nautin kuvaamisesta ja kuvien sommittelusta.






1 kommentti: